Espoonkruunu - Usein kysyttyä

Tällä sivulla vastaamme usein esiin tulleisiin kysymyksiin.

Miten haetaan Espoonkruunun asuntoa ja miten asiakkaat valitaan?

Espoonkruunun asuntoja haetaan Espoon kaupungin asuntotoimiston kautta.

Tulorajat asuntoihin poistuivat syksyllä 2008.

Asukasvalinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Asunnontarpeen mukaan hakijat luokitellaan kolmeen kiirellisyysryhmään.

Asuntohakemukset lähetetään Espoon kaupungin vuokra-asuntotoimiston asiakaspalveuun.

Lisätiedot:

vuokra-asuntotoimiston asiakaspalvelu,

p. (09) 816 25677 ja (09) 816 25678,

puhelinaika ma - pe: klo 8.30 – 10.30

fax (09) 816 25662

Miten Espoonkruunu toteuttaa asukasdemokratiaa?

Espoonkruunun kiinteistöissä asiakkaat pitävät asukaskokouksia, joihin toivotaan aktiivista osallistumista. Kunkin kiinteistön asukkaat valitsevat keskuudestaan asukastoimikunnan.

Tosin kaikissa kiinteistöissä asukastoimikuntaan ei ole ollut riittävästi halukkaita, jolloin asukastoimikuntaa ei ole saatu perustettua. Asukastoimikuntien vähimmäisjäsenmäärä on kolme.

Espoonkruunulla on yhdeksän yhteistoiminta-aluetta. Lisäksi Espoonkruunulla on asukkaiden ja yhtiön johdon keskustelufoorumi Ahjo, jonka tehtävänä on miettiä asumisen ajankohtaisia teemoja ja tulevaisuuden kehitystä.
Espoonkruunun hallituksessa on 7 jäsentä, joista kaksi on asukkaiden valitsemaa edustajaa ja viisi omistajan eli kaupunginhyväksymiä edustajia.

Mikä merkitys on asukaskokouksilla?

Asukaskokous on tärkein paikka vaikuttaa omaan asumiseen. Asukaskokoukseen osallistumalla asukkaat voivat vaikuttaa omaa kiinteistöään koskevaan päätöksentekoon.

Mikä on asukastoimikunta?

Asukaskokous valitsee kiinteistölle asukastoimikunnan, jonka tärkeänä tehtävänä on muun muassa osallistua vuokranmäärityksen valmisteluun sekä neuvotella ja antaa lausunto vuokranmääritysyksikköön kuuluvien kiinteistöjen talousarvioesityksestä ja vuokranmääritysesityksestä. (Kannattaa muistaa, että talousarvio on parhaimmillaankin vain hyvä ennuste).

Asukastoimikunta tekee esityksiä ja neuvottelee vuosittain talousarvioon sisällytettävistä vuosikorjauksista, antaa lausuntoja mm. pitkän ajan perusparannussuunnitelmista.

Hallinto ja hallitus

Millainen on Espoonkruunun hallinto?

Espoonkruunun hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista viisi on kaupungin valitsemaa hallituksen jäsentä ja kaksi asukkaiden valitsemaa hallituksen jäsentä. Hallituksessa toiminta perustuu osakeyhtiölakiin. Jokainen hallituksen jäsen on sitoutunut kehittämään yhtiötä ja toimimaan yhtiön parhaaksi. Hallituksen jäsenet ei edusta mitään taustaryhmiä.

Miten Espoonkruunun hallintokulut suhteutuvat muihin vastaaviin toimijoihin?

Espoonkruunussa hallintokulut ovat 0,53 euroa per neliö. Hallintokulut ovat jopa pienemmät kuin muilla vastaavilla pääkaupunkiseudun vuokrataloyhtiöillä.

Kuka käyttää korkeinta päätösvaltaa Espoonkruunussa?

Yhtiökokous käyttää korkeinta päätösvaltaa mm. hyväksymällä hallituksen jäsenet.

Hallitukselle kuuluu huolehtiminen yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä yhtiön edustaminen.

Toimitusjohtajalle kuuluu yhtiön juokseva hallinto hallituksen antamine ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä yhtiön edustaminen näissä oloissa.

Hallitus ratkaisee asiat ennemmistöpäätöksellä eli yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Korjaukset ja perusparannus

Miksi kiinteistössä korjauslisä kohoaa jatkuvasti, mutta sitä ei käytetä oman talon vaan muiden kiinteistöjen perusparannuksiin?

Osa Espoonkruunun asunnoista vaatii peruskorjausta ja toisaalta korjauslisällä varaudutaan tulossa oleviin suuriin peruskorjauksiin. Talojen ikääntyessä niiden kunto alkaa rapistua ja tarvittavien korjausten määrä kasvaa. Vuosien mittaan myös korjauskustannukset nousevat. Yleisesti korjauksia toivotaan vielä enemmän kun niitä voidaan kerättävällä korjauslisällä tehdä.

Yhteisesti kerättävällä korjauslisällä voidaan tasata korjauskuluja niin, että myös suurempia korjauksia on mahdollista tehdä tulorahoituksella. Näin voidaan tasoittaa vuokrakehitystä. Isompien korjausten tekeminen kiinteistökohtaisella rahoituksella aiheuttaisi voimakkaita korotuspaineita korjattavien kiinteistöjen vuokraan. Aikanaan talo saa takaisin rahaa kun siihen tehdään korjaus käyttäen muilta kerättyä korjauslisää.

Talkootyöt

Miksi kiinteistössä kannattaa tehdä talkootyötä?

Kiinteistö voi säästää kiinteistökohtaisia kustannuksia esimerkiksi siivoamalla pihaa tai kunnostamalla vaikkapa aitaa sen sijaan, että työ teetettäisin ulkopuolisella. Säästöt näkyvät kiinteistön budjetissa ja säästyneet varat säilyvät seuraavaan budjettiin ja vähentävät vuokrankorotuspaineita.

Tasataanko talkootyöstä saatu säästö kaikkien muiden kiinteistöjen kesken?

Jos kiinteistö säästää kiinteistön hoitokuluissa talkootöitä tekemällä, säästö jää kiinteistön hyväksi. Sitä ei tasata muiden kiinteistöjen kesken.

Uudet, rakennettavat kiinteistöt

Miksi muiden asukkaiden täytyy rahoittaa uusien kiinteistöjen rakentamista vuokrissaan?

Espoonkruunu toteuttaa Espoon kaupunginvaltuuston päätöksiä. Valtuusto päättää vuosittain siitä, kuinka monta asuntoa Espoonkruunun on rakennettava. Nyt tavoitteena on, että Espoonkruunu aloittaa vuosittain noin 300 asunnon rakennuttamisen. Viime vuonna Espoonkruunu aloitti 418 asunnon rakennuttamisen, jotka valmistuvat vuoden 2010 aikana.

Espoonkruunu toimii omakustannusperiaatteella. Omakustannusperiaate tarkoittaa sitä, että yhtiö ei tavoittele voittoa. Toisaalta yhtiö ei saa merkittävää tukea kaupungilta.

Uusien asuntojen rakentamiseen tarvittava omakustannusosuus rahoitetaan vuokratuloilla. Rakentamiskustannukset katetaan lainalla 95 prosenttisesti, mutta 5 prosenttia tarvitaan omaa rahaa. Koska yhtiöllä ei ole muita tulolähteitä, omarahoitusosuus katetaan vuokratuloilla.

Positiivista tietysti on, että rakennuttamisen kustannukset ovat alentuneet 15-20 prosenttia vuodesta 2008. Positiivista on, että uusien kiinteistöjen rakentaminen tuo työtä 1 000 ihmiselle.

Valvonta

Miten Espoonkruunu valvoo huolto- siivous- ja viheralueiden hoidossa sopimuskumppaniensa toimintaa?

Espoonkruunu valvoo kaikkien sopimuskumppaneidensa toimintaa tiukoin sopimusehdoin ja paikan päällä tehtävillä tarkastuksilla. Lisäksi sopimuskumppanit suorittavat työnsä omavalvontaa.

Asukastoimikuntien edustajat voivat osallistua vuosittain pidettäviin huollon ja siivouksen palauteiltoihin, joissa on paikalla sopimuskumppaneiden edustajat. Lisäksi mittaamme asukastyytyväisyyttä kerran vuodessa tehtävällä kyselyllä. Tuloksia käydään läpi kumppaneiden kanssa pidettävissä palautekokouksissa .

Jotta voimme reagoida poikkeamiin, tarvitsemme yhteistyökumppaneiltamme eli asiakkailta tietoa sopimusten laiminlyönnistä. Vain näin voimme saavuttaa tulosta.

Miten Espoonkruunu kilpailuttaa sopimuskumppanit?

Yhtiötä koskee laki julkisista hankinnoista ja se edellyttää, että kaikki yli 15 000 euron ylittävät hankinnat on kilpailutettava.

Laki vaatii Espoonkruunua kilpailuttamaan kaikki merkittävät hankinnat, mutta yhtiön oma politiikka kilpailutuksista on lakia tiukempaa. Avoimuusperiaatteen mukaan kilpailutamme kaikki 5 000 euroa vuodessa ylittävät hankinnat.

Miten Espoonkruunu valvoo korjaustoimintaa?

Urakkasopimuksessa on määritetty tehtävän työn laatutaso. Tärkeimmistä työvaiheista edellytetään mallikatselmukset ja suuremmissa urakoissa pidetään työmaakokouksia, joissa seurataan työn edistymistä. Valvoja ei ole jatkuvasti paikalla korjaustyömaalla, koska samanaikaisesti on käynnissä useita korjauksia. Tärkeimmät yksittäiset työvaiheet esim. vesieristykset käydään kuitenkin tarkastamassa erikseen. Työn valmistuttua pidetään vastaanottotarkastus. Asunnoissa tehtävissä korjauksissa myös asukkaat saavat ilmoittaa havaitsemistaan virheistä ja puutteista.

Vikailmoitukset

Minne tehdään vikailmoitus, jos asunto ei esimerkiksi lämpene talvella?

Vikailmoitus tehdään aina ensin oman kiinteistön huoltoyhtiöön.

Vuokra

Onko asuminen Espoonkruunun arava-asunnossa kalliimpaa kuin muualla pääkaupunkiseudulla?

Espoonkruunussa arava-asuntojen keskivuokra vuonna 2009 on 10,23 euroa. Vantaalla arava-asunnon keskivuokra on 10,33 euroa ja Helsingissä 10,10 euroa (Lähde: Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/asvu/2009/02/asvu_2009_02_2009-08-07_kuv_003.html). Muualla maassa arava-asuntojen keskivuokrat jäävät alle kymmenen euron.

Kuten Tilastokeskuksen keräämät tiedot osoittavat, Espoonkruunun keskivuokrat arava-asunnoissa ovat linjassa muiden pääkaupunkiseudun aravavuokrien kanssa.

Miksi Espoonkruunu korottaa vuokria?

Vuokrankorotukset ovat pääasiallisesti noudattaneet elinkustannusindeksiä. Vuosina 2007 ja 2008 kustannusten yleinen kasvu on johtanut myös vuokrankorotuksiin, jotka kahtena viime vuonna ovat olleet keskimäärin 6-7 prosenttia.

Korotukset ovat johtuneet yleisestä kustannustason noususta ja pääomakustannusten noususta, kun uusia asuntoja on jälleen alettu rakentaa. Uusien asuntojen rakentamista varten tarvitaan viisi prosenttia omia varoja.

Keskimääräinen neliövuokra Espoonkruunun asunnossa oli vuonna 2008 9,55 euroa per neliö, Vantaalla 9,40 euroa ja Helsingissä 9,25 euroa neliöltä (lähde: www.stat.fi/til7asvu/2008).

Voiko vuokranantaja pitää vuokravakuuden itsellään?

Vuokravakuus on olemessa siltä varalta, että vuokralainen aiheuttaa vuokanantajalle vahinkoa. Jos vuokralainen ei korvaa aiheuttamaansa vahinkoa - esimerkiksi maksamatta jääneitä vuokria tai huoneistolle aiheuttamaansa vahinkoa - vuokranantaja voi periä saatavansa vakuudesta.

Täytyykö maksaa täysi vuokra silloin, kun keittiötä ei voi käyttää remontin takia?

Lain mukaan vuokralaisella on oikeus saada alennusta vuokranmaksusta siltä ajalta, jolloin asunto on puutteellisessa kunnossa vuokralaisesta riippumattomista syistä.

Mikä on vuokran pisteytysjärjestelmä?

Pisteystysjärjestelmä pitää sisällään arava-asuntojen pääomakulujen tasauksen.

Pisteytyksen tavoitteena ovat oikeudenmukaisuus, kiinteistöjen kunnon ja arvon säilyminen sekä uustuotannon turvaaminen.

Pisteytys kohdistuu kiinteistöihin - ei asukkaisiin.

Pääomakulut jaetaan yhteispisteillä ja kohdistetaan kiinteistöille niiden saamien pisteiden suhteessa, jolloin saadaan kiinteistökohtainen keskivuokra.

Korkeimman ja alhaisimman pääomavuokran ero on noin 3,10 euroa neliöltä kuukaudessa.

Perusteet

Ikä 54 prosenttia
Sijainti 26 prosenttia
Talotyyppi 15 prosenttia
Keskipinta-ala 5 prosenttia

Ikä vaikuttaa vuosittain pisteitä tasaisesti laskevasti kuitenkin niin, että korjaukset nostavat pisteitä.

Talotyyppi

Paritalo/oma sauna 15 p.
Rivitalo/oma sauna 14 p.
Rivitalo/ei omaa saunaa 12 p.
Luhti-/pienkerrostalo/oma sauna 10 p.
Luhti-/pienkerrostalo/ei omaa saunaa 8 p.
Kerrostalo (ylin 2 krs) /oma sauna 6 p.
Kerrostalo/ei omaa saunaa 4 p.
Luhtitalo ilman pihaa ja parveketta 4 p.

Sijainti

Kriteereinä etäisyydet:

Ostoskeskukseen 0 -6,75 p.

Terveysasemalle 0 - 2,25 p.

Helsingin keskustaan 0 - 17,00 p.

Vuokrasopimuksen irtisanominen

Voiko vuokranantaja irtisanoa vuokrasopimuksen?

Irtisanomisperusteista on säädetty laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta. Määräaikaisissa vuokrasopimuksissa irtisanominen on mahdollista vain lain tarkoittamissa erityistilanteissa. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua.

Yhteydenpito ja asiakaspalvelu

Miksi Espoonkruunuun on niin vaikea saada yhteys? Miksi puheluihin ei vastata?

Tähän kysymykseen ei valitettavasti voi antaa yhtä ja ainoaa vastausta. Työntekijät saattavat esimerkiksi olla asiakaskäynnillä, jolloin he eivät pysty vastaamaan puheluihin. Usein kysymyksessä ovat asumiseen liittyvät henkilökohtaiset ja mahdollisesti arkaluontoiset asiat, joihin kuluu aikaa ja joita puidessa ei ole mahdollista vastata muihin puheluihin ja yhteydenottopyyntöihin. On tietysti mahdollista, että henkilö, jota yritetään tavoittaa, puhuu toisessa puhelimessa.

Toki voi olla myös niin, että asiakkaan tavoittelemat työntekijät ovat palaverissa tai muuten selvittämässä jotain työtehtävää, jonka aikana ei voi puhelimeen vastata.

Meille tulee viikossa noin 700 – 800 puhelua. Puhelinruuhkaa helpottaaksemme kehitämme internet-pohjaista palvelutarjontaa. Näin toivomme perustietojen löytyvän aiempaa helpommin. Tavoitteena on, että samalla kun asiakas löytää tiedot yhtiön nettisivuilta helpommin, saamme enemmän aikaa vastata puheluihin ja sähköposteihin.

12. Miksi soittopyyntöihin ei vastata?

Tavoitteena on, että kaikkiin puheluihin vastataan kahden työpäivän sisällä. Koska Espoonkruunuun ovat usein yhteydessä asiakkaat, joilla asumiseen liittyvien kysymysten ratkaiseminen vie runsaasti aikaa, saattaa pyyntö hautautua uusien soittopyyntöjen tulvan alle.

13. Miksi sähköposteihin ei vastata?

Sähköposteihin vastaamisessa pätee kahden työpäivän sääntö. Tavoitteenamme on, että sähköposteihin vastataan kahden työpäivän aikana.

14. Miten Espoonkruunu mittaa asiakastyytyväisyyttä?

Espoonkruunu on mukana seitsemän muun kunnallisen vuokrataloyhtiön yhdessä teettämässä asukastyytyväisyystutkimuksessa. Tutkimus teetetään puolueettomalla tutkimuslaitoksella koulutus- ja konsultointiyhtiö Efeko Oy:llä (nykyisin FCG Efeko Oy).

Ulkopuolisen asiantuntijaorganisaation joka toinen vuosi tekemän tutkimuksen ohella Espoonkruunu tekee itse esimerkiksi huoltoon ja siivoukseen liittyviä asiakastyytyväisyyskyselyjä.

Tavoitteena on, että ulkopuolisen tutkimusorganisaation tutkimustuloksia täydennetään joka toinen vuosi omalla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Näin saamme entistä paremmin selville paikalliset olosuhteet ja omat kehityskohteet.

Viimeisin Efekon tekemä asiakastyytyväisyystutkimustulos on vuodelta 2007. Sen mukaan Espoonkruunun asukkaiden tyytyväisyys on kasvanut edellisestä mittauksesta vuodelta 2005. Asukastyytyväisyys on kasvanut kaikilla kyselyn osa-alueilla.

15. Miksi huonokuntoista asuntoa ei remontoida asiakkaan pyynnöistä huolimatta?

Yhtiön tavoitteena on tarjota asiakkaille edullista, turvallista ja viihtyisää asumista. Kaikkia asiakkaiden remonttitoiveita ei voida ottaa huomioon yksinkertaisesti kustannussyistä. Remonttikustannukset jakaantuvat kaikkien asukkaiden maksettaviksi, joten toiminnan lähtökohtana täytyy olla tasa-arvoperiaatteen kunnioittaminen myös asuntojen kuntoa arvioitaessa.

Yksi iso vuokrataloyhtiö

Mitä hyötyä on siitä, että on yksi osakeyhtiö sen sijaan, että olisi monta itsenäistä vuokrataloyhtiötä?

Yksi yhtiö mahdollistaa ensinnäkin sen, että Espoossa on mahdollista asua myös uusissa, vastavalmistuneissa asunnoissa. Jos vuokria ei voitaisi tasata koko yhtiön kesken, uusissa asunnoissa neliövuokrat nousivat kestämättömiksi, jopa 16 euroon neliöltä.

16. Miten vesilaskun vesimittausperusteen voi tarkistaa?

Espoonkruunu on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja sen osana on huoli turhasta vedenkulutuksesta.

Veden mittauksen voi itse tarkistaa niissä huoneistoissa, joissa on mittarit. Jos epäilee mittarin lukemia vääriksi, kannattaa ilmoittaa asiasta Espoonkruunulle. Selvittämistä helpottaa, jos asiakas voi jotenkin osoittaa, että vesimittauksen tuottamat luvut eivät pidä paikkaansa.

Jos veden kulutus kasvaa jostain syystä, näkyy kulutuksen kasvu myös vesilaskussa. Yksi henkilö kuluttaa vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Vedenkulutus on kuitenkin hyvin yksilöllistä ja vaihtelee 60 litrasta noin 270 litraan vuorokaudessa (lähde: Motiva).

17. Miten voi itse tarkistaa vedenkulutuksen?

Jos huoneistossa on vesimittari ja epäilee sen tuottamia lukuja, halvin ja helpoin keino on tehdä niin kutsuttu ämpäritesti. Asiakas ottaa ämpärin, jonka vetomäärä on tarkkaan selvillä. Tarkistetaan oman vesimittarin lukemat ja otetaan ne ylös. Sen jälkeen kaadetaan vettä ämpäriin ja tarkistetaan lukemat. Koe on syytä toistaa muutaman kerran. Heittoa mittaustuloksessa voi olla +- viisi prosenttia.

18. Mistä saan selville asuinkiinteistöni internet-liittymän?

Kiinteistön internet-liittymän yhteystiedot näkyvät Espoonkruunun nettisivuilla osoitteessa www.espoonkruunu.fi kohdasta Asunnot/asuntokohteet alueittain kyseisen kiinteistön kohdalla.

21. Miten pääsen mukaan asukastoimintaan?

Tervetuloa mukaan! Toivomme runsasta osanottoa asukastoimintaan. Jokaisessa kiinteistössä järjestetään asukaskokous, joka valitsee keskuudestaan asukastoimikunnan. Asukastoimikunnan jäsenmäärä vaihtelee kolmesta viiteen. Tällä hetkellä ihmisten ajasta käydään kiivasta taistelua, joten tulijoita on vähemmän kuin mahdollisuuksia vaikuttaa oman kiinteistön toimintaan.

Yhteistyö ja kumppanuus asiakkaiden ja yhtiön välillä on ehdoton edellytys sille, että voimme saavuttaa tavoitteemme: turvallisen, edullisen ja viihtyisän asunnon ja asuinympäristön.